Gastroenterologinen kirurgia
Koulutusohjelman osaamistavoitteet
Koulutusohjelman eri vaiheet käytyään gastroenterologisen kirurgian erikoislääkärillä on seuraavat tiedot ja taidot:
Kirurgisen perehdytysjakson jälkeen:
Kirurgian perehdytysjakson tavoitteena on 1) antaa erikoistuvalle lääkärille valmiudet kirurgisten potilaiden asianmukaiseen tutkimiseen, hoidon aloitukseen, perioperatiiviseen hoitoon, kirurgisiin perustekniikoihin sekä päivystyskirurgian kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin, ja 2) antaa tulevaisuuden erikoislääkäreille päivystystoiminnan edellyttämä riittävä kirurginen yleisosaaminen suppean erikoisosaamisen lisäksi. Kirurgian perehdytysjakson tavoitteet ovat samoja kaikille erikoisaloille ja ne on kuvattuna opinto-oppaassa kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus.
Kirurgisen erikoisalakohtaisen yleiskoulutuksen jälkeen:
Erikoisalakohtaisessa kirurgian yleiskoulutuksessa noudatetaan osaamisperustaisia osaamistavoitteita ao. kirjauksen mukaisesti, kuukausimäärät (yhteensä 6–12 kk) ovat ohjeellisia eli lähinnä sijoituslistojen tekemisen helpottamiseksi. Erikoisalakohtainen yleiskoulutus jakautuu erikoisaloittain tukien kunkin erikoisalan koulutuskokonaisuutta.
Erikoisalan yleiskoulutuksen tavoitteita ohjaa osaltaan palvelujärjestelmän tarve siihen, että koulutusjärjestelmä pystyy tuottamaan riittävästi leikkaussalin päivystysvalmiuden omaavia erikoistuvia lääkäreitä. Erikoisalakohtaiset yleiskoulutuksen tavoitteet ohjaavat osaltaan kunkin erikoisalan erikoistuvan lääkärin päivystysvalmiutta keskussairaaloiden pehmytkirurgisen ja ortopedistraumatologisen päivystyksen osalta ja niiden toteutuminen on edellytyksenä leikkaussalipäivystäjänä toimimiselle. Takapäivystäjien päivystysvalmiudet ja osaamisperustaiset tavoitteet puolestaan kirjataan kunkin erikoisalan eriytyvän koulutuksen tavoitteisiin.
Kaikille kirurgian aloille yhteinen kirurginen erikoisalakohtainen yleiskoulutus on kuvattuna opinto-oppaan kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus.
Eriytyvän koulutuksen jälkeen:
-tuntea erikoisalaan liittyvien sairauksien diagnostiikka ja kyetä johtamaan sen toteutusta yhteistyössä muiden erikoisalojen kanssa
-kyetä arvioimaan potilaskohtaisesti sekä konservatiiviset että operatiiviset hoitovaihtoehdot
-pystyä toteuttamaan osaamisperustaisten tavoitteiden toimenpiteet kohdassa 5 olevan listauksen mukaisesti
-tunnistaa leikkauksenjälkeiset komplikaatiot ja hallita niiden hoito sekä potilaiden jälkiseuranta
-ymmärtää diagnostiikkaa ja hoitoa arvioivat tieteelliset menetelmät
-ymmärtää oman alansa kehittämisen sekä jatko- ja täydennyskoulutustoiminnan merkityksen
-hallita vastavuoroinen gastroenterologisen kirurgian konsultaatiotoiminta ja yhteistyö muiden erikoisalojen ja henkilöstöryhmien kanssa
-tuntea sairaalahallintoon ja -talouteen liittyvät toimintaperiaatteet
-kyetä gastroenterologisen kirurgisen yksikön johtamiseen yhdessä muiden henkilöstöryhmien kanssa
Koulutuksen yleiskuvaus
Koulutuksen laajuus on noin kuusi vuotta, ja koulutusohjelma koostuu pakollisesta terveyskeskuskoulutusjaksosta, kirurgisesta perehdytysjaksosta, erikoisalakohtaisesta kirurgisesta yleiskoulutuksesta sekä gastroenterologisen kirurgian eriytyvästä koulutuksesta. Tieteellistä tutkimustyötä voidaan lukea osaksi erikoistumispalvelua erikoislääkärikoulutuksen erikoisalan vastuuhenkilön päätöksellä korkeintaan kuusi kuukautta. Gastroenterologisen kirurgian erikoistumiskoulutus koostuu erikoistuvana lääkärinä toimimisesta gastroenterologisen kirurgian vuodeosastoilla, poliklinikoilla, leikkaussalissa ja päivystyspisteissä erikoislääkärin ohjauksessa.
Koulutusohjelman suorittaminen
Koulutusohjelman vähimmäispituus täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on viisi (5) vuotta, mutta pääsääntöisesti osaamistavoitteiden saavuttaminen vaatii noin kuusi vuotta. Koulutusajasta vähintään yhdeksän kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa. Koulutusohjelmassa muualla kuin yliopistosairaalassa tapahtuva koulutus tulee olla vähintään 1 vuosi ja yliopistollisessa sairaalassa tapahtuva koulutus tulee olla vähintään 1 vuosi. Koulutuskokonaisuuden suorittamiseen vaadittavat osaamistavoitteet on kirjattu yksityiskohtaisesti opinto-oppaassa.
Gastroenterologisen kirurgian perehdytys- ja yleiskoulutusjakson jälkeiset osaamisperustaiset tavoitteet mahdollistavat hyvän strukturoidun ja kansallisesti yhtenäisen kirurgian koulutuksen lisäksi palvelujärjestelmän kannalta olennaiset toimenpiteet ja osaamisen erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelyjen kannalta. Eriytyvän vaiheen osaamistavoitteet ja osattavat toimenpiteet kuvaavat vaadittavaa osaamistasoa gastroenterologisen kirurgian takapäivystäjänä tai keskussairaalassa pehmytkirurgian takapäivystäjänä toimimiselle. Gastroenterologinen kirurgia on laaja erikoisala, joten erityistapauksissa suositellaan tarvittaessa tukeutumista kyseisen elinalueen erikoisosaajiin.
Toimipaikkakoulutus
Käytännön työtä täydentää asetuksen vaatima säännöllinen toimipaikkakoulutus. Toimipaikkakoulutusta järjestetään yliopistojen hyväksymissä koulutuspaikoissa koulutuspaikkasopimuksen mukaisesti työaikana 2–5 tuntia viikossa. Erikoistuvien edellytetään osallistuvan toimipaikkakoulutukseen koko erikoistumisen ajan.
Teoriakoulutus
Teoriakoulutusta vaaditaan yhteensä 180 tuntia sisältäen sekä gastroenterologisen kirurgian eriytyvän koulutuksen, että kirurgisen perehdytys- ja erikoisalakohtaisen yleiskoulutusjakson. Teoriakoulutus voi sisältää sekä luentotyyppistä että simulaatio- ja muuta hands on-toimenpidekoulutusta.
Teoriakoulutukseksi lasketaan tiedekuntien hyväksymät kotimaiset koulutustilaisuudet ja vastuukouluttajan hyväksymät ulkomaiset koulutukset.
Johtamisopinnot 10 op
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu asetuksilla 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta määrittelee yhdeksi koulutuksen tavoitteeksi antaa valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi erikoislääkäri- koulutukseen kuuluu pakollisena 10 opintopisteen laajuiset johtamisopinnot, jotka voi suorittaa missä koulutuksen vaiheessa tahansa. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.5 Johtamisopinnot.
Säteilysuojelukoulutus
Gastroenterologisen kirurgian erikoistumiskoulutuksessa noudatetaan voimassa olevaa säteilylakia ja siihen liittyviä asetuksia (Säteilylaki 859/2018, Valtioneuvoston asetus 1034/2018, STM:n asetus 1044/2018). Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.6. Säteilysuojelukoulutus.
Säteilyn lääketieteelliseen käyttöön osallistuvalla työntekijällä on oltava tehtävänsä edellyttämät tiedot, taidot ja osaaminen säteilyfysiikassa, säteilybiologiassa ja säteilysuojelussa (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018, 5§).
Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri lähettää̈ potilaita radiologisiin tutkimuksiin, ja suorittaa itse sekä̈ diagnostisia että̈ operatiivisia läpivalaisututkimuksia, jolloin hänet lasketaan ryhmään muu säteilyä̈ käyttävä̈ lääkäri (NQF7) ja siksi koulutukseen tulee sisältyä̈ 54 tuntia (2 op) säteilysuojelukoulutusta sisältäen LL-peruskoulutuksen säteilysuojakoulutuksen. Lakisääteistä̈ säteilysuojelukoulutusta järjestävät mm. hyvinvointialueet. Lisäksi koulutustunteihin voidaan toimipaikkakohtaisen säteilystä̈ vastaavan henkilön päätöksellä laskea koulutukset, joissa käsitellään radiologisten tutkimusten käyttöä̈.
Erikoistuvan lääkärin ohjaus, oppimisprosessin seuranta ja osaamisen arviointi
Kirurgian eri erikoisalojen yhteistä perehdytysjakson, erikoisalakohtaisen yleiskoulutusjakson ja gastroenterologisen kirurgian eriytyvän koulutuksen etenemistä seurataan ELSAn ja osaamiskirjan avulla.
Osaamisen kehittymisen seuranta perustuu ELSAn ja osaamiskirjaan, johon kerätään palautteet ja osaamisen arviointi, suoritettu käytännön koulutus (erikoistumiseen liittyvät työjaksot ja toimipaikkakoulutus) ja teoriakoulutus (toimipaikkakoulutus ja ulkopuolinen teoriakoulutus). Erikoistuvan lääkärin teoreettista osaamista arvioidaan valtakunnallisella kuulustelulla, jonka voi suorittaa koulutuskokonaisuuden viimeisen kahden vuoden aikana. Erikoistuva lääkäri osallistuu oman oppimisensa ja koulutuksensa toimivuuden kehittämiseen ja arviointiin.