Verisuonikirurgia

Koulutuksen osaamistavoitteet

Koulutusohjelman eri vaiheet käytyään verisuonikirurgian erikoislääkärillä on seuraavat tiedot ja taidot:

Kirurgisen perehdytysjakson jälkeen:
Kirurgian perehdytysjakson tavoitteena on 1) antaa erikoistuvalle lääkärille valmiudet kirurgisten potilaiden asianmukaiseen tutkimiseen, hoidon aloitukseen, perioperatiiviseen hoitoon, kirurgisiin perustekniikoihin sekä päivystyskirurgian kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin, ja 2) antaa tulevaisuuden erikoislääkäreille päivystystoiminnan edellyttämä riittävä kirurginen yleisosaaminen suppean erikoisosaamisen lisäksi. Kirurgian perehdytysjakson tavoitteet ovat samoja kaikille erikoisaloille.
Kaikille kirurgian aloille yhteinen kirurginen perehdytysjakso on kuvattuna opinto-oppaan kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus.

Kirurgisen erikoisalakohtaisen yleiskoulutuksen jälkeen:
Erikoisalakohtaisessa kirurgian yleiskoulutuksessa (yhteensä 6–12 kk) noudatetaan osaamispohjaisia oppimistavoitteita kirjauksen mukaisesti ja se jakautuu erikoisaloittain tukien kunkin erikoisalan koulutuskokonaisuutta. Verisuonikirurgian erikoisalalla yleiskoulutuksen osaamistavoitteet jakautuvat seuraavasti erikoisaloittain: gastroenterologinen kirurgia, verisuonikirurgia, urologia ja plastiikkakirurgia sekä valinnaisina sydän- ja rintaelinkirurgia ja lastenkirurgia.
Kaikille kirurgian aloille yhteinen kirurginen erikoisalakohtainen yleiskoulutus on kuvattuna opinto-oppaan kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus.

Eriytyvän koulutuksen jälkeen:
Verisuonikirurgian erikoislääkäri
− osaa hoitaa itsenäisesti keskussairaalatason verisuonikirurgiaa
− osaa itsenäisesti suorittaa ja tulkita verisuonten doppler-ultraäänitutkimuksen.
− hallitsee verisuonisairauksien kliinisen ja kliinisfysiologisen tutkimisen sekä diagnostiikan
− hallitsee verisuonisairauksien kuvantamismenetelmien valinnan ja tulosten tulkinnan
− hallitsee antitromboottisen lääkehoidon perusperiaatteet ja hoidon indikaatiot
− hallitsee ja osaa valita oikeat verisuonisairauksien hoitovaihtoehdot, joita ovat konservatiivinen hoito, endovaskulaarinen hoito ja kirurginen hoito
− hallitsee verisuonikirurgisen leikkaustekniikan
− hallitsee endovaskulaarisen hoidon perustekniikat
− hallitsee potilaiden jälkiseurannan
− omaa tiedot ja taidot epätavallisten verisuonisairauksien alkuselvittelyssä ja jatkohoitoon ohjaamisessa
− hallitsee yhteistyön muiden erikoisalojen kanssa
− pystyy toimimaan moniammatillisen hoitoryhmän oman erikoisalansa hallitsevana jäsenenä sekä tarvittaessa johtajana erilaisissa kriittisissä hoitotilanteissa
− on perehtynyt verisuonikirurgian alan tiedonhankintaan ja tieteelliseen tutkimukseen omaan alaansa liittyvissä kysymyksissä
− osaa kehittää ammatillisesti sekä itseään että työyhteisöään
− osaa ohjata ja opettaa omaan alaansa liittyvissä kysymyksissä
Näiden vaatimusten toteuttaminen edellyttää riittävien tietojen hallintaa seuraavilla osa-alueilla
− veri- ja imusuoniston sairauksien etiologia ja patofysiologia
− riskitekijöiden tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja hoito
− verenkierron hemodynamiikka, patofysiologia ja farmakologia
− kardiovaskulaariset taudit, joita ei hoideta kirurgisesti
− verisuonikirurgiaan liittyvät anestesiologiset erityispiirteet
− geriatristen potilaiden hoidon erityispiirteet
− hyytymisjärjestelmän ja sen häiriöiden tuntemus ja hoito.

Koulutuksen yleiskuvaus
Koulutuksen laajuus on vähintään 5 vuotta, ja koulutusohjelma koostuu pakollisesta terveyskeskuskoulutusjaksosta, kirurgisesta perehdytysjaksosta, erikoisalakohtaisesta kirurgisesta yleiskoulutuksesta sekä verisuonikirurgian eriytyvästä koulutuksesta. Tieteellistä tutkimustyötä voidaan lukea osaksi erikoistumiskoulutusta erikoisalan vastuuhenkilön päätöksellä korkeintaan 6 kuukautta.
Erikoistumiskoulutus tapahtuu pääsääntöisesti työskentelemällä seniorilääkäreiden ohjauksessa keskussairaaloiden ja yliopistollisten sairaaloiden verisuonikirurgisissa yksiköissä. Oppimisen tavoitteet tulee olla kussakin vaiheessa selkeästi määritellyt. Koulutukseen kuuluu myös säännöllinen teoriakoulutus, joka voi olla esimerkiksi meeting-, pienryhmä- tai simulaatiokoulutusta.
Koko koulutusjakso perustuu kansallisesti yhtenäiseen osaamisperustaisuuteen. Näin ollen koulutuksen kokonaispituus määräytyy oppimistavoitteiden toteutumisen mukaan ja sen kesto siten kullekin erikoistuvalle ominaisen oppimisen ja yksilöllisen etenemisnopeuden mukaan. Koulutuksen edistymistä seurataan säännöllisillä henkilökohtaisilla arvioinneilla ja lokikirjan avulla. Erikoisalaan liittyvää keskeistä osaamista ja edistymistä eri luottamusasteiden saavuttamiseksi arvioidaan verisuonikirurgian erikoisalalle laadittujen EPA-tavoitteiden avulla. Jokaiselle erikoistuvalle nimetään sairaala- tai koulutuspaikkakohtainen erikoislääkärimentori. Koulutuksen lopussa suoritetaan valtakunnallinen erikoislääkärikuulustelu.

Koulutusohjelman suorittaminen
Koulutuksen vähimmäispituus täysipäiväisesti opiskeltuna on 5 vuotta, mutta pääsääntöisesti osaamistavoitteiden saavuttaminen vaatii noin 6 vuotta. Koulutusajasta vähintään 9 kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa. Verisuonikirurgian erikoislääkärikoulutus suoritetaan pääosin sairaalatyössä, erikoisalalle määriteltyjen osaamistavoitteiden mukaisesti. Koulutusohjelmaan kuuluu terveyskeskuskoulutusjakson lisäksi vähintään 12 kuukauden kirurginen perehdytysjakso kirurgisen päivystyksen yksikkönä toimivassa keskussairaalassa tai edellytykset täyttävässä muussa erikoissairaanhoidon yksikössä, noin 6–12 kuukauden erikoisalakohtainen yleiskoulutusjako sekä 27–33 kuukauden eriytyvän vaiheen koulutus, josta vähintään 1 vuosi suoritetaan yliopistollisessa keskussairaalassa. Koulutus on osaamisperustaista eli koulutuksen lopullinen kokonaiskesto määräytyy oppimistavoitteiden täyttymisen ja eri osaamisalueiden riittävän taitotason saavuttamisen mukaan. Tyypillinen koulutus sisältää 1–2 vuotta yliopiston ulkopuolista alan koulutusta keskussairaalassa ja yleensä 3 vuotta yliopistosairaalakoulutusta.
Oppimista tuetaan henkilökohtaisella ohjauksella, edistymisen arvioinneilla, kehityskeskusteluilla, mentoritoiminnalla, lokikirjalla tai laaturekisteristä saatavilla toimenpidetiedoilla, kliinisillä kursseilla sekä teoriakoulutuksella.

Terveyskeskustyö
Kaikkien erikoisalojen koulutukseen sisältyy vähintään 9 kuukauden terveyskeskuskoulutusjakso. Jakso suoritetaan yliopiston hyväksymissä terveyskeskuksissa suorassa työsuhteessa koulutuspaikkaan. Koulutusjaksoa suorittavalle nimetään terveyskeskuksessa yliopiston hyväksymä ohjaaja. Yleislääketieteen oppialan vastuuhenkilö koordinoi ja hyväksyy 9 kuukauden terveyskeskusjakson. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.1.Terveyskeskuskoulutusjakso.

Käytännön koulutus
Ennen eriytyvän vaiheen koulutusta verisuonikirurgiaan erikoistuva lääkäri on saavuttanut sekä kirurgisen perehdytysjakson että verisuonikirurgian erikoisalakohtaisen kirurgian yleiskoulutuksen osaamisperustaiset tavoitteet.
Verisuonikirurgian erikoisalakohtaiseen kirurgian yleiskoulutusjaksoon kuuluvat seuraavat alla esitetyt itsenäisesti osattavat verisuonikirurgian alan toimenpiteet.
− pintalaskimovajaatoiminnan diagnostiikka ja yksinkertainen toimenpiteellinen hoito
− valtimokirurgista hoitoa tarvitsevan potilaan tunnistaminen
− akuutin raajaiskemian diagnoosi ja ensihoito
− verisuonivamman diagnoosi ja ensihoito
− embolektomian periaatteet
− verisuonten ultraäänitutkimuksen perusperiaatteet
− sääri- ja reisiamputaatio
− säären faskiotomia
− jalkaterän pienamputaatiot ja jalkaterän revisiot

Muiden verisuonikirurgiseen koulutukseen pakollisina kuuluvien erikoisalojen (gastroenterologinen kirurgia, urologia ja plastiikkakirurgia) yleiskoulutusjakson vaatimukset kuvataan kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus.

Eriytyvän vaiheen koulutus
Verisuonikirurgian eriytyvä koulutus sisältää kliinistä toimintaa verisuonikirurgialla 27–33 kk, sisältäen vähintään 2 kk angioradiologista diagnostiikkaa ja toimenpiteitä. Mahdollisuuksien mukaan voidaan hyväksyä 3 kk työtä muulta soveltuvalta erikoisalalta (esim. sydän- ja rintaelinkirurgia tai plastiikkakirurgia).
Eriytyvän vaiheen käytännön koulutuksessa omaksuttavat asiat
265 (294)
A. Tiedot ja taidot hoitaa itsenäisesti
− verisuonipotilaan tutkiminen kliinisin, noninvasiivisin ja invasiivisin tutkimusmenetelmin
o erityisesti doppler-ultraäänitutkimuksen käyttö
− konservatiivinen hoito mukaan lukien elämäntapakasvatus, tupakasta vieroittaminen ja liitännäissairauksien lääkehoito
− verisuonipotilaan antitromboottinen ja kolesterolia alentava lääkitys
− kirurginen hoito ja suonensisäinen hoito:
o akuutin ja akutisoituneen kroonisen alaraajaiskemian kirurginen ja suonensisäinen hoito
o munuaisvaltimotason alapuolisen aortan rekonstruktiivinen kirurgia (ASO&AAA)
o ekstra -anatomiset valtimorekonstruktiot
o alaraajan rekonstruktiivinen valtimokirurgia
o alaraajan tukkivan valtimotaudin suonensisäiset toimenpiteet
o veritiekirurgia (terapeuttiset AV-fistelit)
o verisuonivammat
o kaulavaltimokirurgia
o yläraajan verisuonirekonstruktiot
o iskeemisen haavan hoito
o amputaatiot ja amputaatiopotilaiden kuntoutus
o pinnallisen laskimovajaatoiminnan hoito (suonensisäiset katetrihoidot, ultraääniohjattu vaahtoskleroterapia, laskimokirugiset avotoimenpiteet)
o intraoperatiivinen laadunvarmennus (Doppler, virtausmittaukset, painemittaukset, angiografia)
o akuutin mesenteriaali-iskemian hoito
B. Hyvät tiedot seuraavien tehtävien hoitamiseksi/järjestämiseksi
− kliinisfysiologiset tutkimusmenetelmät (edellytykset itse suorittaa yksinkertaisimmat kliinisfysiologiset tutkimukset sisältäen hoidon tehon objektiivisen arvioinnin ja tiedot suonilaboratorion toiminnasta väri-doppler-ultraäänitutkimus, rasituskokeet)
− Aortta-aneurysman suonensisäinen hoito
− syvien laskimoiden kajoavat hoidot (mukaan lukien akuutti syvä laskimotukos)
− thoracic outlet -syndrooman diagnosointi ja hoito
− kroonisen iskeemisen kivun hoito
− verisuonikirurgian ja endovaskulaaristen toimenpiteiden komplikaatioiden hoito
− imusuonisto sairauksien hoito (seroomat)
− verisuonimalformaatioiden hoito
C. Tehtävät, joita ei ole välttämätöntä itsenäisesti ryhtyä hoitamaan, mutta joiden yleiset periaatteet tulee hallita
− kroonisen viskeraali-iskemian kirurginen ja suonensisäinen hoito
− suprarenaalinen aorttakirurgia ja suonensisäinen hoito
− laskevan rinta-aortan kirurgia ja suonensisäinen hoito
− elinsiirtokirurgia, lähinnä talteenoton kannalta
− aortan b-tyypin dissektoitumaan liittyvän kohde-eliniskemian hoito

Toimipaikkakoulutus
Käytännön työtä täydentää asetuksen vaatima säännöllinen toimipaikkakoulutus. Toimipaikkakoulutusta järjestetään yliopistojen hyväksymissä koulutuspaikoissa koulutuspaikkasopimuksen mukaisesti työaikana 2–5 tuntia viikossa. Erikoistuvien edellytetään osallistuvan toimipaikkakoulutukseen koko erikoistumisen ajan.

Teoriakoulutus
Teoriakoulutusta vaaditaan perehdytysjakson, erikoisalakohtaisen yleiskoulutusjakson ja eriytyvän vaiheen koulutusjaksolta yhteensä 180 tuntia. Teoriakoulutukseksi lasketaan tiedekuntien hyväksymät kotimaiset koulutustilaisuudet ja vastuukouluttajan hyväksymät ulkomaiset koulutukset. Koulutusta voivat olla esimerkiksi kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijajärjestöjen sekä erikoisalayhdistysten luennot, workshopit, simulaatiot- sekä muu hands on -toimenpidekoulutukset.
Esimerkkejä teoriakoulutukseen hyväksyttävistä verisuonikirurgisista koulutuksista:
− kotimaiset koulutukset: Suomen Verisuonikirurgisen yhdistyksen järjestämä koulutus Operatiivisilla päivillä, Suomen Verisuonikirurgisen yhdistyksen kevätkokous, Suomen Angiologiayhdistyksen järjestämä koulutus
− kansainväliset kokoukset: European Vascular Course, European Society for Vascular Surgery, Charing Cross Symposium, Veith Symposium, Cirse)

Johtamisopinnot 10 op
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu asetuksilla 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta määrittelee yhdeksi koulutuksen tavoitteeksi antaa valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi erikoislääkäri- koulutukseen kuuluu pakollisena 10 opintopisteen laajuiset johtamisopinnot, jotka voi suorittaa missä koulutuksen vaiheessa tahansa. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.5 Johtamisopinnot.

Säteilysuojelukoulutus
Verisuonikirurgian erikoistumiskoulutuksessa noudatetaan voimassa olevaa säteilylakia ja siihen liittyviä asetuksia. (Säteilylaki 859/2018, Valtioneuvoston asetus 1034/2018, STM:n asetus 1044/2018 ja ohje ST 1.7/10.12.2012, www.stuk.fi). Erikoistuvan täytyy suorittaa koulutuksen aikana säteilysuojelukoulutusta (2 opintopistettä, 54 tuntia) Säteilyturvakeskuksen ohjeistuksen edellyttämällä tavalla (https://www.stuklex.fi/fi/ohje/ST1-7). Tähän vaadittavaan määrään sisällytetään myös peruskoulutuksen aikainen säteilysuojelukoulutus. Koulutuksen pitää olla luento- tai verkkokoulutusta (esim. moniammatilliset röntgenmeetingit eivät ole tähän sisältyvää koulutusta).

Erikoistuvan lääkärin ohjaus, oppimisprosessin seuranta ja osaamisen arviointi
Vastuukouluttajan apuna koulutuksen koordinoinnissa voi toimia koulutuslääkäri ja lisäksi jokaiselle erikoistuvalle nimetään sekä keskus- että yliopistosairaalavaiheen alussa erikoislääkäri mentori, jonka kanssa käydyt keskustelut tukevat erikoislääkäriksi kasvamista. Kouluttajien lisäksi ohjaajina päivittäisessä työssä toimivat klinikan erikoislääkärit. Erikoistumisjakson alussa vastuukouluttaja ja erikoistuva tekevät yhdessä henkilökohtaisen koulutussuunnitelman, jossa asetetaan selkeät osaamistavoitteet. Osaamisen karttumista ja oppimistavoitteiden toteutumista seurataan koulutuksen alusta alkaen ELSAssa sekä lokikirjan/portfolion, EPA-arvioinnin (kts kohta C, osaamisen arviointi), kehityskeskustelujen ja kouluttajien kanssa säännöllisesti käytävien seurantakeskustelujen avulla.
Kirurgian eri erikoisalojen yhteistä perehdytysjakson, erikoisalakohtaisen yleiskoulutusjakson ja verisuonikirurgian eriytyvän koulutuksen etenemistä seurataan lokikirjan avulla.
Osaamistavoitteissa olevien toimenpiteiden osalta lokikirjan sijasta voidaan osaamistavoitteissa olevat vaadittavat toimenpiteet etenkin eriytyvän koulutuksen osalta käydä läpi myös verisuonikirurgian laaturekisteristä, jota erikoistuva lääkäri on velvollinen täyttämään tekemistään toimenpiteistä. Oppimisprosessin seurannassa oleellisessa osassa on myös laaduntarkkailu ja oman toiminnan auditointi laaturekisterin avulla. Erikoistuva lääkäri osallistuu oman oppimisensa ja koulutuksensa toimivuuden kehittämiseen ja arviointiin