Plastiikkakirurgia
Koulutusohjelman osaamistavoitteet
Plastiikkakirurgia on akuutteihin ja ei-akuutteihin tiloihin liittyvä erikoisala, joka hoitaa ja rekonstruoi synnynnäisiä epämuodostumia tai vamman, sairauden, rappeuman tai ikääntymisen seurauksena syntyneitä tiloja kaikenikäisillä henkilöillä. Tavoitteena on toiminnan palauttaminen tai parantaminen sekä ulkonäön ja hyvinvoinnin normalisointi. Koulutusohjelman osaamistavoitteet on laadittu lyhentäen eurooppalaisista erikoislääkärien koulutusvaatimuksista (European Training Requirements for the Specialty of Plastic, Reconstructive and Aesthetic Surgery). Koulutusohjelman tavoitteena on edesauttaa plastiikkakirurgista hoitoa tarvitsevia potilaita saamaan korkeatasoista hoitoa kaikkialla Suomessa. Koulutuksen tulisi täyttää Euroopan erikoislääkärijärjestön (Union of European Medical Specialists (UEMS) section of Plastic, Reconstructive and Aesthetic Surgeons) koulutusvaatimukset. https://ebopras.eu/media/1/ETR_UEMS_Section_of-PRAS-Approved_revision111015-1.pdf
Kirurgisen perehdytysjakson jälkeen
Kirurgian perehdytysjakson tavoitteena on 1) antaa erikoistuvalle lääkärille valmiudet kirurgisten potilaiden asianmukaiseen tutkimiseen, hoidon aloitukseen, perioperatiiviseen hoitoon, kirurgisiin perustekniikoihin sekä päivystyskirurgian kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin, ja 2) antaa tulevaisuuden erikoislääkäreille päivystystoiminnan edellyttämä riittävä kirurginen yleisosaaminen suppean erikoisosaamisen lisäksi. Kirurgian perehdytysjakson tavoitteet ovat samoja kaikille erikoisaloille. Kaikille kirurgian aloille yhteinen kirurginen perehdytysjakso on kuvattuna opinto-oppaan kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus.
Kirurgisen erikoisalakohtaisen yleiskoulutuksen jälkeen
Erikoisalakohtaisessa kirurgian yleiskoulutuksessa noudatetaan osaamispohjaisia oppimistavoitteita ao. kirjauksen mukaisesti, kuukausimäärät (yhteensä 6-12 kk) ovat ohjeellisia eli lähinnä sijoituslistojen tekemisen helpottamiseksi. Erikoisalakohtainen yleiskoulutus jakautuu erikoisaloittain tukien kunkin erikoisalan koulutuskokonaisuutta.
Erikoisalan yleiskoulutuksen tavoitteita ohjaa osaltaan palvelujärjestelmän tarve siihen, että koulutusjärjestelmä pystyy tuottamaan riittävästi leikkaussalin päivystysvalmiuden omaavia erikoistuvia lääkäreitä. Erikoisalakohtaiset yleiskoulutuksen tavoitteet ohjaavat osaltaan kunkin erikoisalan erikoistuvan lääkärin päivystysvalmiutta keskussairaaloiden pehmytkirurgisen ja ortopedistraumatologisen päivystyksen osalta ja niiden toteutuminen on edellytyksenä leikkaussalipäivystäjänä toimimiselle. Takapäivystäjien päivystysvalmiudet ja osaamistavoitteet puolestaan kirjataan kunkin erikoisalan eriytyvän koulutuksen tavoitteisiin.
Plastiikkakirurgian alalla yleiskoulutuksen osaamistavoitteita tukevat kaikki operatiiviset erikoisalat.
Kaikille kirurgian aloille yhteinen kirurginen erikoisalakohtainen yleiskoulutus on kuvattuna opinto-oppaan kappaleessa Kirurgian alojen yhteinen koulutus.
Eriytyvän koulutuksen jälkeen
Tavoitteena on, että valmistuva plastiikkakirurgian erikoislääkäri
− pystyy systemaattiseen potilaan kliiniseen tutkimiseen ja hallitsee alan diagnostiset menetelmät
− kykenee laatimaan plastiikkakirurgisen potilaan tutkimus-, hoito- ja seurantasuunnitelmat ja informoimaan niistä potilasta, omaisia ja hoitohenkilökuntaa
− osaa valita oikeat konservatiiviset ja operatiiviset hoitomenetelmät
− osaa arvioida kirurgisiin toimenpiteisiin liittyvät hyödyt, komplikaatiot ja riskit
− hallitsee leikkausindikaatioiden ja leikkauskelpoisuuden arvioinnin
− hallitsee leikkausmenetelmän valinnan ja preoperatiivisen hoidon
− kykenee suoriutumaan itsenäisesti plastiikkakirurgiaan kuuluvasta elektiivisestä ja päivystysleikkaustoiminnasta
− hallitsee postoperatiivisen jälkihoidon, seurannan sekä potilaan kuntoutuksen
− osaa analysoida ja hyödyntää plastiikkakirurgian tutkimustuloksia niin, että kliininen käytäntö perustuu näyttöön, mikäli se on mahdollista
− pystyy yhteistyöhön muiden erikoisalojen lääkäreiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa
− on moniammatillisen työryhmän aktiivinen jäsen
− kykenee osallistumaan oman alansa kehittämiseen ja suunnitteluun
− antaa valmiudet tulevaisuudessa toimia kliinisenä johtajana
− ymmärtää maamme terveydenhuoltojärjestelmän toimintatavat
Koulutuksen yleiskuvaus
Plastiikkakirurgia on laaja ja monipuolinen operatiivinen erikoisala, joka keskittyy sairauksista, vammoista ja synnynnäisistä epämuodostumista johtuvien kudospuutosten korjaamiseen kaiken ikäisillä potilailla. Tärkeää on yhteistyö muiden terveydenhuollon ammattiryhmien ja erikoisalojen kanssa. Toiminta on sekä elektiivistä että päivystyskirurgiaa. Plastiikkakirurgian erikoislääkärit toimivat Suomessa pääosin julkisen terveydenhuollon palveluksessa korjaavan kirurgian erikoisasiantuntijoina, mikä on myös erikoislääkärikoulutuksen tavoite ja pääpainopiste. Esteettinen plastiikkakirurgia on kuitenkin osa plastiikkakirurgian erikoisalaa, ja esteettisen ja korjaavan kirurgian menetelmät ja tekniikat ovat yhteisiä. Esteettisen plastiikkakirurgian perusteiden ja tärkeimpien tekniikoiden hallinta on olennainen osa erikoislääkärikoulutusta.
Plastiikkakirurgian koulutukseen kuuluu kasvaminen tieteelliseen ajatteluun ja kansainväliseen verkostoitumiseen. Tutkimustyöhön sekä osallistumiseen kansainvälisiin alan kongresseihin ja kursseihin kannustetaan. Koulutuksen osana ovat myös johtamisen opinnot, koska plastiikkakirurgian erikoislääkäri toimii käytännön työssään oman leikkausryhmänsä ja moniammatillisten asiantuntijatyöryhmien johtajana.
Plastiikkakirurgian erikoislääkärikoulutus tähtää laaja-alaiseen asiantuntijuuteen sekä lääketieteellisesti korkeatasoiseen ja turvalliseen hoitoon. Koulutuksen läpikäytyään plastiikkakirurgian erikoislääkäri pystyy toimimaan itsenäisesti sekä sairaalatyössä että itsenäisenä ammatinharjoittajana.
Koulutusohjelman suorittaminen
Koulutusohjelman vähimmäispituus täysipäiväisenä ohjattuna opiskeluna on 5 vuotta, mutta kokonaispituus on pääsääntöisesti noin 6 vuotta. Koulutusajasta vähintään 9 kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa.
Plastiikkakirurgian erikoislääkärikoulutus suoritetaan pääosin sairaalatyössä, erikoisalalle määriteltyjen osaamistavoitteiden mukaisesti. Erikoistumiskoulutuksesta vähintään 1 vuosi tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella (tavallisesti keskussairaalassa) ja pääsääntöisesti vähintään 2,5 vuotta yliopistosairaalassa. Terveyskeskuskoulutusjakson tulee olla kokonaan suoritettu ennen eriytyvän koulutuksen vaihetta.
Terveyskeskustyö
Kaikkien erikoisalojen koulutukseen sisältyy vähintään 9 kuukauden terveyskeskuskoulutusjakso.
Jakso suoritetaan yliopiston hyväksymissä terveyskeskuksissa suorassa työsuhteessa koulutuspaikkaan. Koulutusjaksoa suorittavalle nimetään terveyskeskuksessa yliopiston hyväksymä ohjaaja. Yleislääketieteen oppialan vastuuhenkilö koordinoi ja hyväksyy 9 kuukauden terveyskeskusjakson. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.1.Terveyskeskuskoulutusjakso.
Käytännön koulutus
Koulutusohjelmaan kuuluu 12 kuukauden kirurginen perehdytysjakso, 6–12 kuukauden erikoisalakohtainen yleiskoulutus ja 27-33 kuukauden eriytyvän koulutuksen vaihe.
Käytännön koulutuksen alkuvaihe on kaikille kirurgian aloille yhteinen kirurgian perehdytysjakso.
Plastiikkakirurgian erikoisalakohtainen yleiskoulutus suoritetaan perehdytysjakson jälkeen ympärivuorokautista päivystystoimintaa harjoittavassa keskussairaalan kirurgian yksikössä. Erikoisalakohtainen yleiskoulutusjakso syventää ja laajentaa perehdytysjaksolla saatua kokemusta kaikilla kirurgian erikoisaloilla, jotka tukevat plastiikkakirurgiaa. Plastiikkakirurgian yleiskoulutuksen tulee olla mahdollisimman monipuolinen sisältäen sekä pehmytkudoskirurgiaa että ortopediaa ja traumatologiaa. Jakson aikana erikoistuva tutustuu plastiikkakirurgian perusteisiin. Tavoitteena on hallita hyvin leikkauksissa avustaminen ja kudoskäsittely, työskentely kirurgisella vuodeosastolla ja poliklinikalla sekä konsultoiminen.
Eriytyvä koulutus suoritetaan plastiikkakirurgian koulutusohjelmassa ja sitä voi suorittaa sekä keskus- että yliopistosairaalassa. Koulutuksen tulisi tapahtua plastiikkakirurgian erikoisalan koulutusvirassa. Plastiikkakirurgian eriytyvän koulutuksen aikana erikoistuvan tulee hankkia riittävät teoreettiset tiedot ja käytännön taidot voidakseen harjoittaa ammattia turvallisesti ja itsenäisesti.
Erikoistuvan perehtyminen useimpiin plastiikkakirurgian osa-alueisiin toteutetaan omassa yliopistosairaalassa tai keskussairaalassa, mutta osa erikoisalan toiminnasta (esim. laajojen palovammojen hoito, halkiokirurgia, kraniofakiaalikirurgia ja sukupuolenkorjaushoidon genitaalikirurgia) on keskitetty valtakunnallisesti Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Tämän vuoksi erikoistuvalta edellytetään, että enintään 3 kuukauden jakso erikoistumisesta suoritetaan HUS:n plastiikkakirurgian klinikassa tai vastaavassa ulkomaisessa yksikössä. Plastiikkakirurgian koulutuksesta 3 kk voi suorittaa käsi-, verisuoni-, tai lastenkirurgian alalla, suu- ja leukakirurgiassa tai korvatautien klinikassa. Erikoisalan vastuuhenkilön päätöksellä osan koulutuksesta voi suorittaa muulla operatiivisella alalla. Erikoistuvalle tulee järjestää mahdollisuus hankkia koulutusta esteettisestä kirurgiasta alan kursseilla ja koulutustilaisuuksissa. Koulutusta esteettisen kirurgian yksikössä suositellaan vähintään 2–4 viikon ajan.
Erikoisalan vastuuhenkilö vastaa koulutuksesta. Kaikki erikoislääkärit osallistuvat koulutukseen ja voivat toimia mentoreina. On suositeltavaa, että yhdellä mentorilla on kerrallaan korkeintaan yksi erikoistuva. Oppimista tuetaan henkilökohtaisella ohjauksella, edistymisen arvioinneilla, kehityskeskusteluilla, mentoritoiminnalla, lokikirjalla, kliinisillä kursseilla sekä teoriakoulutuksella.
Koulutuksen loppuvaiheessa suoritetaan valtakunnallinen erikoislääkärikuulustelu.
Toimipaikkakoulutus
Käytännön työtä täydentää asetuksen vaatima säännöllinen toimipaikkakoulutus. Toimipaikkakoulutusta järjestetään yliopistojen hyväksymissä koulutuspaikoissa koulutuspaikkasopimuksen mukaisesti työaikana 2–5 tuntia viikossa. Erikoistuvien edellytetään osallistuvan toimipaikkakoulutukseen koko erikoistumisen ajan.
Erikoistuva osallistuu ja valmistaa esityksen kouluttajan määräämästä aiheesta vuorollaan plastiikkakirurgian viikoittaisessa kokouksessa.
Teoriakoulutus
Teoriakoulutus on vähintään 180 tuntia ja tapahtuu Suomessa sekä ulkomailla.
Plastiikkakirurgian erikoistumiskoulutukseen kuuluvat alla mainitut kurssit. Suoritettavien kurssien kokonaisuus sovitaan vastuukouluttajan kanssa siten, että teoriakoulutuksen vaatimukset täyttyvät.
− Mikrokirurgian peruskurssi
− Kielekekurssi
− Pohjoismaista plastiikkakirurgian jatkokoulutusta, joiden aiheet ovat lueteltu alla. Pohjoismaisen kurssin voi korvata muulla vastaavan pituisella koulutuksella, joka sovitaan vastuukouluttajan kanssa etukäteen.
o Synnynnäisten epämuodostumien hoito (Reconstructive plastic surgery and malformations)
o Traumatologia ja haavan hoito (Reconstructive plastic surgery at trauma and wound)
o Kasvainkirurgia (Reconstructive plastic surgery and cancer)
o Esteettinen kirurgia (Reconstructive plastic surgery and aesthetic plastic surgery).
− EMSB (Emergency managament of severe burns kurssi) koulutus tai vastaava palovammakoulutus
− Rintasyöpäkirurgian kurssi
− Lisäksi erikoistuvan tulee osallistua vähintään yhteen kansalliseen tai kansainväliseen kongressiin plastiikkakirurgian alalta.
Johtamisopinnot 10 op
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu asetuksilla 55/2020 ja 1240/2022) erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta määrittelee yhdeksi koulutuksen tavoitteeksi antaa valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi erikoislääkäri- koulutukseen kuuluu pakollisena 10 opintopisteen laajuiset johtamisopinnot, jotka voi suorittaa missä koulutuksen vaiheessa tahansa. Katso tarkemmin opinto-oppaan kappale 4.5 Johtamisopinnot.
Erikoistuvan lääkärin ohjaus, oppimisprosessin seuranta ja osaamisen arviointi
Koulutusta suunnitellaan ja seurataan ELSA-järjestelmässä ja osaamista arvioidaan mm. EPA-kokonaisuuksien avulla. Oppimista seurataan henkilökohtaisilla lähikouluttajan/mentorin ja erikoistuvan välisillä edistymisen arvioinneilla (6 kk välein), kehityskeskusteluilla, lokikirjalla ja EPA-arviointina. Erikoistuvien osaamista seurataan säännöllisesti rakenteisella arvioinnilla. Koulutuksen loppuvaiheessa suoritetaan valtakunnallinen erikoislääkärikuulustelu.