Yleistä kirurgiaan erikoistumisesta

Kirurgiaan erikoistuminen koostuu kirurgian alojen yhteisestä koulutuksesta sekä erikoisalakohtaisesta eritytyvästä vaiheesta. Kaikkien näiden tarkemmat kuvaukset löytyvät opinto-oppaasta (2023-26).

KIRURGIAN ALOJEN YHTEINEN KOULUTUS
⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

A. KIRURGINEN PEREHDYTYSJAKSO
Kirurginen perehdytysjakso (vähintään 12 kk)

Ortopedia ja traumatologia 3–4 kk
Vatsaelinkirurgia 3–4 kk
Kirurgian päivystyspoliklinikka 1–3 kk
Verisuonikirurgia 1–3 kk
Urologia 1–3 kk
Vapaavalintainen muu kirurgia 0–3 kk

Kirurgiksi erikoistuminen edellyttää suppean erikoisalan kattavan osaamisen lisäksi laajaa kirurgian alojen yhteistä koulutusta, jotta tuleva erikoislääkäri hallitsee riittävät tiedot, taidot ja asenteet, joita sairaalapäivystys ja potilaan korkeatasoinen hoito edellyttävät. Kaikkien kirurgian erikoisalojen yhteinen peruskoulutus on jatkumo, joka koostuu vähintään 12 kuukautta kestävästä perehdytysjaksosta ja 6–12 kuukautta kestävästä erikoisalakohtaisesta yleiskoulutusjaksosta.

Kirurgisen perehdytysjakson yleiset osaamistavoitteet löytyvät opinto-oppaasta. Perehdytysjakson painotus on kirurgian päivystyksessä tarvittavissa taidoissa ja kirurgisissa hätätilanteissa. Näin varmistetaan asianmukainen ammatillinen osaaminen erikoistumisaikana ja valmiina erikoislääkärinä ja turvataan päivystysasetuksen mukaisen, laadukkaan kirurgisen päivystystoiminnan toteuttaminen koko maassa myös tulevaisuudessa. Kansallisesti yhtenäistä osaamisperustaista perehdytysjakson toteutumista seurataan osaamiskirjalla ja henkilökohtaisella arvioinnilla.

B. KIRURGINEN ERIKOISALAKOHTAINEN YLEISKOULUTUS

Erikoisalan yleiskoulutuksen tavoitteita ohjaa osaltaan palvelujärjestelmän tarve siihen, että koulutusjärjestelmä pystyy tuottamaan riittävästi leikkaussalipäivystysvalmiuden omaavia erikoistuvia lääkäreitä ottaen huomioon, että suurin osa pehmytkirurgisista päivystysleikkauksista on gastroenterologista kirurgiaa. Ao. erikoisalakohtaiset yleiskoulutuksen tavoitteet ja vaaditut erikoisalojen koulutusjaksot ohjaavat osaltaan kunkin erikoisalan erikoistuvan päivystysvalmiutta keskussairaaloiden pehmytkirurgisen ja ortopedistraumatologisen päivystyksen osalta ja niiden toteutuminen on edellytyksenä leikkaussalipäivystäjänä toimimiselle.

Erikoisalakohtaisen kirurgian yleiskoulutuksen sisältö ja osaamistavoitteet löytyvät yksityiskohtaisemmin opinto-oppaasta.

TEORIAKOULUTUS
Yleinen suositus työpaikan ulkopuolisesta täydennyskoulutuksesta kaikille lääkäreille on 10 työpäivää vuodessa (Suomen Lääkäriliiton sekä UEMSin suositus). Erikoistumiskoulutukseen sisältyy työpaikan ulkopuolista teoriakoulutusta, jota vaaditaan yhteensä 180 tuntia sisältäen sekä kirurgisen perehdytys- ja erikoisalakohtaisen yleiskoulutusjakson että eriytyvän koulutuksen vaiheet. Perehdytys- ja yleiskoulutusjakson aikana teoriakoulutusta tulee suorittaa vähintään 60 tuntia. Teoriakoulutus voi sisältää sekä luento- ja pienryhmäkoulutusta että simulaatio- ja muuta hands on toimenpidekoulutusta. Teoriakoulutukseksi lasketaan tiedekuntien hyväksymät kotimaiset koulutustilaisuudet ja erikoisalan vastuukouluttajan hyväksymät ulkomaiset tai muut koulutukset.